Mun koira ei ymmärrä, että samaa palloa, jota sisällä heitetään ja osaa sen sisällä tuoda minulle käteen uudelleen heitettäväksi, niin saman voi tehdä ulkonakin.

Mistä voisi johtua, ettei koira tuo palloa ulkona? Miten voisi opettaa? Sisällä se menee hyvin. Nyt siis 2 muullakin pallolla, kuin vain sillä millä on pentuna aloitettu.

Se jallittaa sua ulkona tai ei ymmärrä,,tota pitkällä liinalla voit harjoitella niin se ei ainakaan lähe karkuun pallon kanssa,,tai jos se ei edes tajua että pallon voisi tuoda sulle niin älä heitä niin kauas vaan lähelle ja sit nouto käsky ja heti ku on ottamassa pallon suuhun kehut ja käsket tuomaan ja annat koiralle palkan.

Kiitos Kirsi.
Just sitä se ei tajuu, että sen pallon voi tuoda. Kun se kerta sisällä osaa.
Ja lisäys, ei muuten lähe karkuun ainakaan siitä kentältä missä ollaan oltu. Kyllähän se kukkoilee kauempana, muttei lähe menee.

Meillä lelun nouto (olkoon pallo, naru tai mikä vaan) opetetaan aina väärin päin :) Eli: en koskaan heitä mitään pennulle noudettavaks, vaan leikin niin, että opetan irti-käskyn ensin. Eli esim. narua vedän lattiaa pitkin kunnes koira siihen tarttuu ja sitten käsken irti. Kun päästää irti, kehun hirmusti. Kun irtikäsky on opittu, vedän monesti esim. narua koiran kanssa hetken ja käsken sitten irti niin että saadaan vähän enemmän haastetta tilanteeseen. Kun olen varma siitä, että koira irrottaa käskystä siirryn eteenpäin. Irti-käskyn rinnalla opetan pentua tottakai tulemaan luokse käskystä, eli tässä lelunheittojutussa mennään eteenpäin sitten kun molemmat sujuu. Eli jos koira osaa irrottaa ja osaa tulla luokse, niin sitten alan heittämään lelua. Aluksi ihan lähelle niin että koira varmasti näkee että lelu heitetään. Kun se tarttuu leluun kehun ja pyydän luokse. Heti kun se lähtee tulemaan kehun ja kun pääsee perille käsken irti.

Siitä sitten välimatkaa kasvattaen ja tietty pidän huolen siitä, että se lelu tuodaan mulle joka ikinen kerta ;)

Ainoastaan yksi elämäni koirista ei ole oppinut noutamaan, ja se on HEPPU. Sitä ei kiinnosta pennin vertaa se, kun lelu lentää johonkin tai jos vedän narua lattiaa pitkin, niin se ehkä läimäsee tassulla, mutta ei tartu siihen. Ainoastaan vetoleikki kelpaa sille ja siinäkin heikosti kun se päästää koko ajan irti vaikken käskekään. Oisko se sitten tosi vietitön

Vaikka tuo on ns. "hankala" tapa opettaa nouto, on siinä se idea, että se opetus on alusta asti hallinnassa. Jos ensin heittää ja sitten kattoo mihin se johtaa, ei lopputulosta voi oikeen hallita mun mielestä. Samaten jos on ihan supervietikäs koira niin toi on mun mielestä parempi tapa kaikenkaikkiaan..

Kiitos Vöntti. Noi kuulosti tosi päteviltä ohjeilta.

Mun koira on keppi/pallo-hullu, ylipäätään kaikki mikä heitetään on jipii jipii kivaa kivaa!! Toisin sanoen Kettu on vähän liiankin innokas. Istuu kyllä nätisti eteen odottamaan heittoa, mutta tästä eteenpäin kaikki onkin yhtä showta: ei tartte kun kättä siirtää heittoasentoon niin koira sinkoaa jo kymmenen metrin päähän hakemaan vaikka pallo ei oo vielä lentänytkään, välillä lähtee jopa väärään suuntaan kenguruloikkia vetäen kun on niin tohkeissaan... :3100: Sitten se pälyilee hölmistyneenä että missä perkele se pallo on? :463: Onhan toi tietenkin huvittavaa ja sivustaseuraajia hymyilyttää, mutta haaveissa olis että noutaminen sujuis joskus edes suht maltilla. Mites täs kannattais edetä?

Meillä on kanssa vähän saman tyylinen..elikkä irti-käskyyn liittyvä oikeastaan. Jos jollain tulee yhtäkkiä selkeä esimerkki mieleen mistä tämä kertoo: olen siis miettiny asiaaa mutta nyt olen hieman sokea koiralleni ja mulla on hajua asiasta, mutta voisiko joku selkeyttää minun sahajauhot. Tämähän voi olla turha kysymys mutta en nyt keksi.
Siis tämä uusi Kira-koira tekee niin, että vaikka opetin sille irtikäskyn lelulla, se ei tiputa mitään ulkona suusta, osaa vain leikin yhteydessä. vaan irti-käskyn kuullessaan lenkillä menee matalaksi ja jos haluan siltä suusta mun pitää kaivaa se.??? Oon vähän ihmeissään ?? Yritin ihan positiivisin keinoin kouluttaa käskyn. Ei muuten mitään, mutta esim jos se löytää jotain pullaa lenkillä, niin ottaa pattiin kun tulee kyllä mun luo mutta silti vaan puristaa sitä suussa. meän kaks muuta koiraa osaavat pudottaa lenkillä pullanpalat suusta.
Kun nyt näyttää että se tekeytyy matalaksi,ettei menettäisi namiaan? Tai vaihtoehtona se alkaa pyöriä mun ympäri ja luimuilee, mutta edelleen puristaa suussaan sitä palleroa.
Tässä yks päivä ku otin siltä pumpulitukkoa suusta, käskin irti, meni maahan ja ryömi mun luo. Ja nieli sen ku aukasin kidan. Että sikäli huono juttu ettei se osaa pudottaa sitä. siis se varmaan juksaa minua, mutta . Mitä tekisitte.

***ja tuolla allaolevassa irti-ketjussa oon selittäny miten opetin eemelille irtikäskyn.,siten että se tavara on mun ja pudota se..en tiiä miten mut sekä leikin avulla että ihan muutenvaan..se osaa sen. Ja kehun toki jos irrottaa. Mut tään kiran kanssa menee silleen että en viittis puoltatuntia "huutaa" sille irti irti irti, kun se näyttää siltä että vaan makais maassa ja pitää silmiä kiini.

ei tartte kun kättä siirtää heittoasentoon niin koira sinkoaa jo kymmenen metrin päähän hakemaan vaikka pallo ei oo vielä lentänytkään

Minusta tämä ongelma ei liity lainkaan noutoon, vaan siihen että "istu", "sivulla" tai "paikka" -käskyä (mitä ikinä käytätkään) ei ole joko vielä opetettu koiralle kunnolla, tai sitten sitä ei siltä vaadita.

Opeta koiralle asentokäskyt aina niin että kun kuuluu "vapaa", se voi vasta lopettaa tekemisensä. Eli kun sanot "istu", voit tehdä ihan mitä hyvänsä ja koira vaan istuu, kunnes se vapautetaan. Vaihtoehtoisesti, jos käskyt on jo opetettu koiralle niin että se voi itse päättää koska lopettaa tekemisen, niin voit opettaa sille uuden käskyn "paikka". Kun koira osaa istua niin alat pikku hiljaa vaatimaan siltä sitä vaikeammissa tilanteissa. Kohta pääsette siihen että heittelet palloja ja keppejä sen ympärillä etkä vapauta koiraa niitten kanssa ollenkaan pelmuamaan vaan keräät ne itse. Sitten voit jo alkaa vaatia sitä että kun heität jotain, se ei saa lähteä mihinkään ilman sinun lupaasi. Aina jos yrittää, haet esineen itse. Sitten kun malttaa odottaa rauhassa, päästät sen noutamaan. Koira ymmärtää lopulta että noutaminen on palkinto rauhassa odottamisesta. Loogista ja helppoa.

Mulla oli sama ongelma vesityössä koiran kanssa viime kesänä, se varasti aina paukusta. Sille "asentokäskyissä" pysyminen on varmasti kaalissa, mutta se kyseenalaisti minun auktoriteetin siinä tilanteessa kun kuumui niin paljon. Pääsin muutaman kerran yllättämään sen heittämällä kassilla kintuille kun takapuoli nousi, lisäksi harjoittelin niin että joka kerta kun se peppu nousi, hain uimalla esineen itse tai sitten päästettiin toinen koira tekemään homma (tosi tehokasta!). Vesityökokeessa oltiinkin sitten jo siinä pisteessä että tuomarikin ihmetteli etteikö sille koiralle tarvi tuon enempää sanoa, kuin istu. Ja siinä pysyi kuin liimattu!

irti-käskyn kuullessaan lenkillä menee matalaksi ja jos haluan siltä suusta mun pitää kaivaa se

Osaan kuvitella sen ilmeen. Minun koira kyseenalaistaa aina silloin tällöin nouto-käskyn näin. Se menee hirveän nöyräksi ja alistuneeksi, juoksee tirpalle mutta koska ei niin pidä kylmän linnun noutamisesta niin yrittää livistää tilanteesta. Toisaalta luen sitä myös niin ettei kehtaa tehdä tuota livistämistä ihan keskarikaan pystyssä eli häntä ja korvat ylhäällä vaan yrittää nimenomaan päästä siitä alistumalla. Minä olen antanu palautetta ihan surutta siitäkin, se on vaan tuotava se lintu. Tiedän tosin että sillä hermot kestää toimia näin. Mennään linnulle yhdessä, laitan sen sille suuhun ja kävellään yhdessä lähtöpisteeseen. Sitten sama tehtävä uusiksi niin kauan että se luovuttaa ja tuo sen ilman apua. Eli en tunne koiraasi, mutta voi olla kyse siitä että se kettuilee, mutta kun ei kehtaa suoraan niin tekee sen alistumalla.

kyllä se tuntuis sopivan tuon tyyliin, että luimistelee itseään velvollisuuksista.
Nyt pitäs vaan mun päättää, että suhautanko sitä esim petcorrectorilla nokkaan seuraavalla kerralla. Vaarana on, ettei se siltikään laske irti, ja siten voittaa taas.ja siinä meni sekin suhautus hukkaan :D Vai menenkö ja kaivanko siltä. Pitää olla myös sopivasti joskus huomaamatta noita sen löydöksiä, se oppii varmaan salamana senkin että mitä kannattaa ottaa suuhun. Täsä ykski lenkki oli kiva kattoa, ja henkäillä syvään ku se veteli jotku koirankikkareet antaumuksella huiviinsa. Mutta kestin sen uljaasti, sitä en tule jaksamaan että se huomion toivossa vetää niitä. Tää on kyl just tällane, äskenki murahdin pois, niin tää vaan jää makaamaan luimii ryömimällä eteenpäin, sit katon sitä että MITÄ VT ? Niin tää räpyttelee silmiä ja sanoo että "voi mua älä hakkaa". Pitää ottaa tuo suihke taskuun taas sisäläki ku se tekee noita ettei häivykään. Eipä meilä mikäään jääkausi ole mutta en anna sen lipua kokoajan taskuun. Se yrittää tunkee aina päätänsä milloin mistäkin polvitaipeenraosta ku vähiten arvaan

Muuten en tiiä onkohän tästä nyt kauheasti haittaa, mutta olen antanu sen lällätellä mulle leluntuonnissa :D Siis heitän lelun ja sit löntystän koiran perässä..mut välilä vaihan sit osia ja lähen itse karkuun-ja piilottelen lelua enkä muka anna, ja pöllin siltä lelun. Sehän jää tahallaan seisomaan ja odottamaan, pudottaa lelun ja sitte kytätään siinä länkkärityyliin että kumpi ehtii vetää ensin. Välilä annan sen voittaa että se jaksaa touhuta lisää. tuntuu vaan niin kivalta että koiralla on hauskaa ja mulla on hauskaa. Vähissä meillä kuitenki huvit täällä korvessa. Ja sehän täs yks päivä pölli multa hanskan kädestä ja lähti juoksemaan..no annoin mennä ja juoksin muka peräsä, ikään ku että "Voi minkä teit hyvänen aika mun hanska" se tyrkytti sitä, pöllin hanskan ja sit heiteltiin. No hyvä puoli tässä on että eilen se toi mulle hanskan ku olin pudottanu tosin piti vähän taistella lelusta ku ei ollu muuta palkkaa.

Koira osaa kyllä istu ja paikka-käskyt muissa tilanteissa, mutta heittosessioissa on tosiaan niin täpinöissään että ei malta odottaa rauhassa. Meikäläisen vika tietenkin, pitääkin ruveta oikein kunnolla vaatimaan, että se persaus pysyy maassa niin kauan kun toisin ilmoitetaan :6045:

Jee. jos joku ei oo saanut selvää minun aiemmista selostuksista..Meillä oli ongelma että Kira ei irrottanut palloa tai lenkilä löytämiä pullanpaloja suusta vaikka osasi vetoleikissä irtisanan..
Eli se osaa irrottaa jos vetoleikin kesken pysäytän vetämisen ja sanon irti. Siks epäilin että osaako se sen mutta eivaan halua..mut ei tietenkään se halua pudottaa mitään suusta, mut ei varmaan kyl osannutkaan.

Ratkaisu oli pallo. Eli se leikkii pallolla niin että pudottelee sitä välillä, omia aikojaan, jotta pallo vierisi tai joku menisi yrittää ottaa sitä. ..käytin tätä hyväksi ja leikin tätä pudotusleikkiä.
Toistelin sille irtikäskyä kun sillä pallo suussa, se alotti taas sen että korvat päätäpitkin sinkoilee ja tavallaan tuo palloa, mutta ei irrota.
sanoin vaan irti niinkauan että se ennenpitkää pudotti pallon ihan omia aikojaan, ja kehuin ja heitin.

tätä muutamankerran tein niin näki että sillä alkoi raksuttamaan ja se pudotti pallon nopeampaa.

Ehkä paremmin kävis varmaan "jätä",

Jatketaanpa harjoituksia,
lähinnä tarvin tätä irtikäskyä sit kun vähiten sitä odotan, ois kiva jos se osaa. Nytki oli rotanraato pihassa, onneks kerkesin kieltää ensin. Mut jos se ois sillä jo suussa, se tois sen sisälle asti kun ei osaa irtikäskyä, joutuisin kaivamaan sen suusta.:D Ojissa lojuviin grillipaketteihin kiinnostus vähentyny huomattavasti ku se on saanu rauhassa ne nuolla. MYÖS sinapit.

Meillä Hemmo ei aluks tajunut ollenkaan et sen pallon/kepin/minkä hyvänsä heitetyn tavaran perässä vois juosta..saati hakea ja tuoda.. Opetin siis menemään pallon perässä innokkaasti juosten ite ja koirahan tuli mukana, hieman ihmetellen et mitähän toi nyt.

Seuraavaks kun se jo juoksi perään niin se jäi kattomaan et mihin mä jäin. Kun lähdin sitten paikaltani juoksemaan, niin sille iski joku leikkireaktio et se otti sen pallon ja juoksi toiseen suuntaan, uskokaa tai älkää, kehuin. Myöhemmin riitti et heilahdin ja taas kehuin ku pallo oli suussa. Sitten aloin huutaa et tuo pallo, no koira pudotti pallon ja tuli ite, sitten se istu viereen huokas ja katto palloa siellä jossain.
Sitten heitin palloa mut olinkin ihan hiljaa ja vasta lähempänä sanoin, rauhallisesti komennon, niin se älys mitä se 'tuo pallo' oli. Sit se tiputti sen jonnekin puoleen matkaan.. mut yritys oli kuitenkin hyvä
Otin avuks namit, Hemppa oppi et kun sanon siinä niin se tiputtaa pallon just 'siihen'.
Käteen en saa palloa vieläkään.. Ai miten niin se ei ole mikään noutaja ?!

Irti sanan se oppi kerrasta, olin pankkiautomaatilla, jonka viereen joku damipää oli tiputtanut täyden purkkapaketin ja kun huomasin sen paketin Hemmon suussa, huusin kovaa irti ja sit mul olikin jo käsi Hemmon kurkussa kaivamassa sitä pakettia :)

Ota ja kanna sanat meille opetti yks mies joka käy pelastuslaitoksen apuna ettimässä kadonneita, siis koiran kanssa. Se sano et hemmo on fiksu koira, jota ei voi pakottaa, eli leiki vetoleikkiä ja sano ota. Sit kehut kun se 'ottaa', sitä sit hetken aikaa.. sit annat koiran leikkiä ja tuoda sen narusen uudelleen. Hetken päästä se sit ymmärtää ottaa käskystä maastakin. Kun se ottaa sano kanna ja kehu, vaik se ei ite tajua kantavansa :) Vaihda esineitä, mut pidä ne mielenkiintoisina. Se oppi vajaassa päivässä ota sanan. kanna sana on vielä vähän hukassa, ehkä siks et.. mä en jaksa ylläpitää sitä

No kaiken tän jälkeen tuo rakas, hieman päästään vajaa rottaseni on mieltänyt et kaikki mikä on ollut tai on ihmisen kädessä on erittäin potentiaalinen lelu, joka ei siis ole huono asia, koska meillä leikitään vasta kun lupa on myönnetty. Vaan olisittepa nähneet sen viime kesällä kun käytiin yhden pikkutytön ja sen äidin kanssa mustikkametsällä, tyttö kadotti rohmurinsa, joten päätin sanoa koiralle 'hae lelu'.. ja toi pässi löysi sen?! No puhettakaan et se olis sitä tuonut vaan jäi leikkimään sillä, joten huusin tuo lelu tänne, niin se toi!!!!?

Ehkä mä vähän aliarvostan sitä.. mut niinku joskus sanoin täällä jossain: "se on sitten vasta täydellinen ku se käy pytyllä paskalla ja pyyhkii sen jälkeen ite peppunsa"

Mistä muuten johtuu, että koira ei tuo palloa mulle ellei se sitten oo oikeesti sen THE lempipallo, mut miehelle se tuo melkein aina? Tai mistä yleensä johtuu se, että koirat vie pallon tietylle ihmisille (eikä se välttämättä ole se, joka sen heitti tai joka on lähinnä)?

mistä yleensä johtuu se, että koirat vie pallon tietylle ihmisille (eikä se välttämättä ole se, joka sen heitti tai joka on lähinnä)?

Mielenkiintoinen kysymys. Voi olla että se vie pallon sille joka todennäköisemmin sitä leikkiä lähtee jatkamaan. Arvokkaan saaliin tuo sille jonka huomio on koiralle oikeasti tärkeää.

Vielä viime vuonna koira teki noudossa niin että jos minä ja isäntä oltiin molemmat paikalla, koira saattoi palauttaa esineen sille joka oli sitä lähimpänä, ei sille joka käskyn antoi. Käytännön metsästyksen kannalta sillä ei ole mitään väliä joten me annettiin sen sitä tehdä. Se on kuitenkin pikkuhiljaa vähentynyt sitä mukaa kun nouto on alkanut sujua paremmin ja nykyään palauttaa lähes aina käskyn antajalle.

Jos joku muu kuin minä tai isäntä pyytää sitä noutamaan ja me ollaan lähellä, palauttaa se toisarvoisen saaliin yleensä käskynantajalle, mutta Tärkeän Saaliin (=riista) aina meille. Olen päätellyt että se arvostaa meidän kehuja niin paljon että haluaa tuoda riistan meille.